Alussa oli suo, kuokka ja Jussi!
Jussi ja minä
Ihan ensimmäinen koirani oli ”dalmatialainen ajokoira” nimeltään Jussi.Myös Juhani Pentinmäeksi sitä kutsuttiin. Jussin isä oli suomenajokoira jaemä dalmatialainen, joten rotu oli dalmatialainen ajokoira. Monesti tulikin hauskoja tilanteita, kun vastaantulijat kyselivät rotua. Vastasin aina, että tämä ondalmatialainen ajokoira. Monelta jäikin suu auki ihmetyksestä, ettei ole koskaan kuullut sen nimistä rotua. Sitten oli tietysti selitettävä koko tarina. Jussi oli niin metsäviettinen, ettei sitä voinut ajatellakaan asumaan kaupunkiolosuhteisiin. Siihen aikaan olin ravitalleilla töissä ja siellä sen kanssa oli helppo olla. Jussi saikin lenkkinsä lähes aina hevosten kanssa. Välillä kärryillä istuen ja välillä juosten perässä.
Koirainnostukseni alkoi siitä, kun hevosinnostus meni ohi. Eli jotain eläimiä oli oltava ja koirat olivat siihen sopivan kokoisia. Kun työ- ja asuntotilanne olivat sopivat, päätin hankkia itselleni puhdasrotuisen koiran.
Varsinaisen kasvatustyön aloitin vuonna 1990, jolloin syntyi ensimmäinen pentueeni. Kennelnimen Briskness sain vuotta myöhemmin.
________________________________________________________________________________
Ensimmäinen puhdasrotuinen koirani oli belgianpaimenkoira tervueren Mustanaamion Shamay May ”Mira”. Synt. 14.12.1985. Belgiin päädyin, kun eräs tuttavani oli ottanut vuotta aiemmin groedendalin pennun ja se oli mielestäni niin mukava koira. Mira kulki mukanani töissä (maatalouslomittajana ) ja viihtyi hyvin navetassa. 80-luvun lopulla agility rantautui myös Suomeen ja aloimme Miran kanssa harrastamaan sitä. Siihen aikaan agility-treenaaminen ei ollut vielä niin systemaattista kuin nykyään. Mekin kävimme vain kilpailuissa ja joskus jopa pärjättiin. Lopetin Miran kanssa agility harrastuksen se täyttäessä 7 vuotta, koska se oli pahasti lonkkavikainen. Viimeinen kisa käytiin silloisessa Typhoon-hallissa. Sijoitus oli 16. ja kisa oli karsinta johonkin suurempaan kisaan. Mira eli vielä yli 7 vuotta hyvää elämää ja kuoli 14.5 vuotiaana. Ihan loppuun asti Mira jaksoi kulkea pitkiä lenkkejä muiden koirien kanssa.
________________________________________________________________________________
Miran ollessa 2-vuotias, kotiini tuli ensimmäinen bordercollie narttu Lotta (Starlet Clancy). Lotta osoittautui hyväksi paimenkoiraksi alle puolivuotiaasta lähtien. Kävinkin Lotan kanssa ahkerasti Tammisaaressa harjoituksissa. Suoritin sillä paimennuksen perusradan ja kilpailin muutamia kertoja. Paras sijoitus oli toinen sija paimennuskisoissa. Lotasta tuli myös FIN MVA ja luonnetesti suoritettiin hyväksytysti. Lotta kuului myös Suomen Paimenkoirayhdistyksen jalostusrekisteriin.
Lotta astutettiin kahdesti Minimbah Showdownilla ja teki siitä yhteensä 10 pentua. Kolmas Lotan pentue (5 pentua) oli puhtaasti paimenlinjainen, isänä siinä oli Solvargens Hip.
________________________________________________________________________________
Lotan ensimmäisestä pentueesta jätin itselleni yhden nartun, Briskness Sabrinan. Sabrina suoritti myös paimennuksen perusradan ja oli näin ollen ensimmäinen ns. show-puolen koira, josta tuli FIN MVA perusradan suorittamisen perusteella. Sabrina astutettiin Pikkupaimenen Mr Pickwickillä ja teki siitä 6 pentua.